Vapise Mämmi.

Lyhyestä virsi kaunis.

Alla muutama pääsiäiskokeilu, joita voin lämpimästi suositella.  Ja kyllä näitä kaikkia meillä tullaan syömään muulloinkin kuin pääsiäisenä. Mascarpone -jälkkäri tehdään uudelleen varmasti jo ensi viikonloppuna ja leipä jää takuuvarmasti arkiruoka -listalle!

Pataleivästä on riittänyt viime aikona juttua paljonkin. Todella yksinkertaista, helppoa, vaivatonta ja lopputulos on mitä mainioin.

Tämä ohje on Hesarin Torstai -liitteestä.

PATALEIPÄ

6 dl vehnäjauhoja

1 dl spelttijauhoja

1 dl vehnäleseitä

1 dl paahdettuja, rouhittuja pähkinöitä tai siemeniä (minä laitoin joukkoon joskus tekemiäni siemenkräkkeireitä (niiden kysyntä perheessä on hiipunut), joissa oli kaikkia mahdollisia siemeniä!)

1 1/2 tl suolaa

1 tl kuivahiivaa

4 dl vettä

ja leipomiseen kannellinen valurautapata

* Sekoita jauhot, leseet, siemenet ja pähkinät, suola ja kuivahiiva.

* Lämmitä vesi vähän kädenlämpöistä kuumemmaksi ja sekoita jauhojen joukkoon. Älä vaivaa!

* Peitä kulho pyyhkeellä ja työnnä muovikassiin. Anna nousta ainakin 12 tuntia huoneenlämmössä.

* Kumoa taikina jauhotetulle alustalle. Tasoita levyksi ja kääntele sitten kolmeen osaan ja vielä toisin päin kuutiomaiseksi paketiksi. (En ole varma ymmärsinkö näitä taitteluohjeita oikein, mutta taittelin jotenkin päin kuitenkin niin että sain neliönmallisen paketin.)

* Peitä leipä vielä liinalla ja anna kohota puoli tuntia.

* Laita valurautapannu KYLMÄÄN uuniin. Kuumenna sitten uuni 250 -asteiseksi.

* Kun uuni on kuuma, pullauta taikina pataan ja laita kansi päälle.

* Paista leipää kansi päällä 30 minuuttia ja sitten ilman kantta 15 minuuttia. (Minä luin ohjeen huonosti ja tein juuri toisin päin. Ei haitannut, mutta kehotan silti noudattamaan ohjetta.)

* Voit varmistaa kypsyyden paistomittarilla (sisälämpö 95-98 astetta), mutta kypsyyden kyllä huomaat muutenkin.

* Kumoa kuumana ritilälle ja jäähdytä.

Kuten ohjeessa mainitsin, paistoin leivän täysin ohjeen vastaisesti. Ensi ilman kantta ja sitten vasta kannen kanssa.
Liekö johtunut siitä, mutta kuori oli TODELLA rapea. Silti erittäin hyvä!

Pääruoksi kokeilin tuoreesta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä karitsaa.

PAAHTOPAISTIT COLAKYLVYSSÄ
4 annosta
45 min + maustuminen 2-12 tuntia

4 karitsan paahtopaistia (a' 120-150 g)
öljyä paistamiseen
sormisuolaa viimeistelyyn 

MARINADI
1 limen mehu
1/2 sitruunan mehu (pistin kokonaisen)
1/2 l kirsikkacolaa (Dr. Pepper) - löytyy ainakin Cittareista
1/2 dl soijakastiketta
3 valkosipulinkynttä
1 oksa rosmariinia, tuoretta
mustapippuria

* Tee marinadi puristamalla hedelmien mehu. Yhdistä muut aineet (myös puristetut hedelmänpuolikkaat). Nosta lihat marinadiin ja anna maustua jääkaapissa.

* Ota lihat marinadista ja kuivaa. Anna lihojen olla huoneenlämmössä puolisen tuntia. Keitä sillä aikaa glaseerauskastike marinadista.

* Hauduta marinadilientä hellalla 15 minuuttia ja anna kiehua kunnes liemestä jäljellä kolmannes. (Ota pois sitruunan ja limen puolikkaat!)

* Sivele lihojen pintaan glaseerauskastiketta ja paista öljyssä n. 10 minuuttia. (Kääntele parin minuutin välein.) Sivele kääntöjen välissä glaseerauskastiketta pintaan.

* Kääri kypsä liha folioon ja anna vetäytyä 8 minuuttia ennen tarjoilua. Pintaan sormisuolaa.

Muista ettet käytä marinadissa mitään light -versioita colasta, sillä glaseerauskastikkeessa pitää olla sokeria!

Jälkiruoaksi kokeilin niin ikään Hesarin torstai -liitteen jälkkäriä. Mämmi jäi jääkaappiin odottamaan uutta tilaisuuttaan.

SITRUUNA -MASCARPONEA, MARENKIA JA PISTAASIA
4 annosta

500 g mascarponejuustoa
3 rkl sokeria
1 dl lemon curdia + tilkka vettä
marenkia
suolattomia, kuorittuja pistaasipähkinöitä

* Lusikoi mascarponejuusto kulhoon, kuumenna lempeästi mikrossa, jotta saat sen notkeaksi.
* Mausta sokerilla ja lusikoi tarjoilukulhoon tai yksittäisiin tarjoilumaljoihin.
* Ohenna lemon curd tilkalla vettä ja valuta sitä raidoiksi mascarponen päälle (reilusti!)
* Murenna vielä päälle marenkia ja veitsellä rouhittua pistaasipähkinää.

Makeaa, todella makeaa. Eli erittäin hyvää.

Vapise mämmi. Tämä jälkiruoka voi viedä paikkasi pääsiäispöydässä!

Ruokakauppiaan perheessä ruokasesonkeja vietetään käytännön syistä  usein joko "ennen aikojaan" tai  vasta sitten kun sesonki on jo ohi.  Meilläkin kinkkua valmistetaan usein vielä helmikuussa (muutaman kerran kinkku on päässyt pöytään vasta juhannuksena)  ja uskoisin että mämmin varsinainen sesonki on meidän perheessä vasta kesäkuussa....

Hyvää ja maistuvaa pääsiästä!

Hiiret hyppii pöydillä.

Meillä mies on sipuliallergikko. Ei siis mitenkään lääketieteellisesti määriteltynä, mutta noin psykofyysisesti. Tulee kuulema huono olo, ei pysty eikä kykene. Haistaa sipulin kilometrien päästä ja pyytää annoksen aina ilman. Tai ainakin yrittää.

Ensimmäisellä Intian reissulla mies kohteliaasti pyytää annoksensa "no onion -please". Tarjoilija -pojan sitäkin suuremmat silmät ja kohtelias vastaus: "juu-juu-ei-tietenkään". Tiesin jo äänensävystä että sipuli pääsee kyllä annokseen, mutta ehkä vähän pienempänä hakkeluksena... eikä sen tuoksua tai olemassaoloa muutenkaan huomaa kaikkien muiden makujen joukosta. Hyvin meni alas tämä curry ja  kymmenet sen jälkeen:) Olen koittanut malttaa olla huomauttamatta. Mutta aina pieni hymynkare pääsee huulille,  kun ravintolassa kuulen tämän "no-onion-please" -pyynnön.

Kotona on haastavampaa. Sipulin piilotus siis. Monitoimikoneella menee melko mukavasti soseeksi, mutta ei valitettavasti poista tuoksua. Muutenkin tuoksumeri on meillä kevyempi kuin Intiassa, joten täällä kokin on oltava ovelampi. Täytyy kyllä myöntää, että useimmat ateriat valmistuvat meillä ilman sipulia. Tämä on kai yksi niistä avioliiton vaatimista kompromisseista.
(Muutama kattaus onnistuu oveluuden keinoin, annan näistä vinkit kanssasisarille yksityisviestein;) 

Miten voi olla mahdollista, että näistä kaunokaisista joku ei pidä?!

Tilanne toki muuttuu kun sipuliallergikko on matkoilla. Hiiret nousevat pöydälle ja alkaa sipulin suloinen juhla. Tuoksua ei koiteta piilotella eikä se joudu hakkeluksen kouriin.

Viimeksi valmistui Ranskalainen Sipulikeitto. Mikä ihanuus!


RANSKALAINEN SIPULIKEITTO
4 henkilölle

6-7 sipulia (n.600-700 g)
voita
1 tl suolaa
1-2 tl sokeria
1 rkl vehnäjauhoja
5 dl lihalientä
timjamia
1 dl valkoviiniä
mustapippuria
vaaleaa leipää
gruyére -juustoa (paljon)

1. Leikkaa sipulit renkaiksi ja kuullota voissa kannen alla, miedossa lämmössä n. 15 minuuttia.
2. Lisää vähän lämpöä ja mausta sipulit suolalla ja sokerilla. Anna hautua vielä reilut 30 minuuttia välillä sekoittaen. Anna sipuleiden saada kaunis, kullanruskea väri.
3. Lisää jauhot ja sekoita huolellisesti. Lisää kuuma lihaliemi, viini ja mausteet. Keitä rauhassa vielä reilut 30 minuuttia. Tarkista maku.
4. Jaa keitto uuninkestäviin annoskulhoihin.
5. Lisää päälle paahdetusta leivästä leikatut kuutiot ja reilusti voimakasta ruustoraastetta.
6. Gratinoi uunissa grillivastuksen alla kunnes kuorrutus on saanut kauniin värin.
7. Nauti, nauti, nauti. 

Hautuvat sipulit ovat niin kauniita ja tuoksu on suloinen!

Työvälineet ova A ja O. Tämän raastimen hankin Fredan Chez Mariuksesta ja se on lyömätön!
Tällä raastuvat kaikki juustosta inkivääriin!

Kuva ei tee oikeutta. Mutta ihanaa oli!

Toinen "mies-on-matkoilla" -ruoka on tietenkin Janssonin Kiusaus! Se valmistuu melko varmasti aina kun mies on reissussa.

Ja kun sipulihimo alkaa taas olla pitelemätön, alkaa meidän naisväen hienovarainen "olisiko-jotain-kalareissua-tiedossa" -kysely. Kyllä me naiset keinomme keksimme...

Mexican night by tavallinen torstai!

Minulla oli ilo päästä Meksikoon lomalle. A-luokan reissulle niinkun sanotaan - ilman miestä, ilman perhettä. Ei se huono kokemus ollut ollenkaan;)

Joogasin, surffasin, nautin lämmöstä ja väreistä, nauravista ihmisistä, tuoksuvasta ruoasta ja luovasta juomasta (todellakaan en nauttinut yhtään mansikka -margaritaa, kaikkea kummallista margaritaa sitäkin enemmän…). 

Miksi on niin, että lomalla kuukin on kuumempi, aurinko polttavampi, olut virkistävämpi ja ruoka maittavampi  - kuin kotona?  Loman lataus, aistein mitattunakin on jotain ihmeellistä. Onkohan tästä tehty jotain tieteellistä tutkimusta? Toivottavasti lomalatauksen energia ja aistiherkkyys olisi kerättävissä paremminkin tavallisenkin torstain hyödyksi joskus tulevaisuudessa.

Jotenkin nämä värit ovat siirtyneet ihmisiin, ruokiin, juomiin. Asenteisiinkin.

Hetken mielijohteesta halusin tuoda teineille palasen Meksikoa ihan tavallisen torstain muodossa. Helpposti, nopeasti, herkullisesti.

Meksikon loman suosikikseni valikoitui Quesadilla. Tästä siis tuumasta toimeen eikä perustorstain ruokatarjonnasta kukaan todellakaan kieltäytynyt:) Aikaa meni parikymmentä minuuttia ja siirtymä perusarjesta kävi kädenkäänteessä. Vaikka emme taituroineetkaan mitään Mexican -lisukkeita.

Monta rautaa tulessa. Quesadillat syntyivät kuitenkin ja kaikki menivät:)

QUESADILLA
1. Suikaloi n. 500 kanaa ja paista se kypsäksi oliiviöljyssä
2. Lisää Old El Pso Quesadilla -mausteseos -pussi ja 1 dl vettä.
3. Anna kiehua hiljalleen muutama minuutti, nosta kanasuikaleet pannulta ja puhdista pannu.
4. Laita maissitortilla paistinpannulle  ja ripottele päälle juustoraastetta (minä käytin mozzarellaa) ja Old El Paso Thick´n  Chunky Salsaa ja odota, kunnes juusto on sulanut.
5. Lisää kanasuikaleet (ja ehkä jotain vihreää näön vuoksi) ja taita tortilla keskeltä kahtia, toinen puoli toisen päälle.
6. Halutessasi leikkaa valmiit quesadillat kolmion muotoiseksi paloiksi. (Menee puolikuun muotoisenakin:)

Leikkaa kolmioiksi. Jos ehdit;)

Kyllä se on niin että loman muistoina, tuliaisina ja tarinoina toimivat parhaiten sapuskat ja niiden ympärille liittyvät tarinat. Näitä jahdatessa jaksaa taas normityöt:)