perjantai 12. kesäkuuta 2015

Ihan villinä!

Pääsin villiyrttiretkelle Helsingin Keskuspuistoon. Ensimmäinen retkeni villiyrtti -teemalla, toinen retkeni Keskuspuistossa. Näillä ei paljon kehuskella.

Eskimo Finland järkkäsi keittiömestari Sami Tallbergin opastuksella tiiviskurssin villiyrttien saloihin. Saimme esimerkkejä ja käyttöideoita muutamasta, helposti tunnistettavasta, luonnon ilmaiseksi tarjoamasta herkusta. Olin ällistynyt tästä syötäväksi kelpaavien kasvien määrästä, tällähän eläsi ihan pelkästään. Jos tahtoisi.

Käenkaali eli Ketunleipä. Tuttu lapsuudesta!
Käytä myös varret ja jos et saata syödä, hapokkuutensa vuoksi sopii myös tahranpoistoon!


En tuntenut montaakaan syötäväksi kelpaava kasvia entuudestaan, häpeäkseni myönnän,  ja tulikin mieleeni että kuka olisi se edistyksellinen biologian opettaja joka uudistaisi kouluun-niin-pakolliseksi-kuuluvan kasviston niin,  että se  sisältäisi myös näitä syötäväksi kelpaavia kasveja? Olisi hyvä taito noin niinkuin ydinsodankin varalta....tai tilapäisen, henkilökohtaisen finanssikriisin...

Sami on nostanut esiin Suomen villin luonnon ruokakulttuuria esille hienosti!
Nostan hattua ja tiedän keneen otan yhteyttä kun tulee tenkkapoo heinien kanssa:)

Villiyrttejä voi kerätä kuka tahansa meistä omiin tarpeisiinsa. Kaupalliseen tarkoitukseen kerätäkseen pitää suorittaa jonkinmoinen kurssi ja kursseista tietää enemmän Sami. Kiinnostuitko? Tutustu ihmeessä sivuihin www.samitallberg.com ja kysele sitä kautta lisää!

Jaaha. Tästä ei ollutkaan mitään muistiinpanoja. Kuka tietää mikä?

Meillä ei vielä ole kaupalla villiyrttejä myynnissä, mutta tuli mieleeni että voisihan tällaista erikoispalveluakin tarjota. Olisiko tälle kysyntää Malmilla? No, tämä kesä oli ja meni villiyrittien kaupallistamisen osalta, aikaa on miettiä ensi kevääseen. 

Ainakin pupuille villiyrtit olivat tehneet kauppansa.
Olivat pysähtyneet samoilla apajilla.

Keräsin retken aikana aimoannoksen yrttejä ja sopivasti teini soittikin kesken kierroksen ja kysyi mitä meillä mahdollisesti olisi illalla ruoaksi. Sain kuin sainkin soperrettua  - Isomaksaruoho ja Litulaukka kädessäni - että "jotain kevyttä, raikasta salaattia varmaan". Sain ainakin lisäaikaa burgerking -valinnalle...

Isomaksaruoho. Lehdet ovat maukkaita - käytä raakoina tai kevyesti ryöpättyinä.
Salaatissa hyvä lisä, samoin kalan kanssa.

Tärkeää: nämä kuvat ja niihin liittyvät kuvatekstit eivät välttämättä liity toisiinsa. Kännykkäkamerani lauloi taukoamatta ja samalla koitin kuunnella Samin mielenkiintoista ja värikästä kuvausta eri kasvien ja yrttien käyttötavoista ja TUNTOMERKEISTÄ. Kahta asiaa ei olisi kannattanut tehdä yhtä aikaa. 

En luota itsekään muistiini tai muistiinpanoihini (onko oikeasti olemassa Hyvänheikinsavikka???) joten hankin (sain) Samin VILLIYRTTI keittokirjan,  jonka kuvien perusteella uskallan kerätä ja käyttää muutakin kuin Ketunleipää. Suosittelen samaa myös sinulle! 

Samoin sivuilta villivihannekset löytyy mobiilisovellus joka esittelee 20 ravinnoksi hyödynnettävää villivihannesta maamme luonnosta! Asennettu jo!

Näyttää apilalta, mutta on Oxalis acetosella. (Ketunleipä)

Luonnossa liikkumiseni muutui  tuon retken aikana ja tuon retken ansiosta. 
Jatkossa liikun kuin keiju - varon tallomasta RUOKAA!


Ahosuolaheinä. Kuva Samin kirjasta.
Muistan lapsuudesta että myös hevoset pitivät tästä heinästä,)

Yksi vinkki Samin kirjasta (tätä en vielä kokeillut, mutta ei ole yhtään syytä miksi en kokeilisi.

AHOSUOLAHEINÄÄ JA PARSAA

2 nippua vihreää tankoparsaa
6 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
kourallinen ahosuolaheinän lehtiä, pestyinä ja kuivattuina
mustaapippuria

Kuori parsa, paloittele tai tarjoa kokonaisena!
Keitä suolalla maustetussa vedessä n. 4 minuuttia ja valuta.

Pyöräytä parsat öljyssä ja mausta pippurilla.
Tarjoile ahosuolaheinän kanssa.


Voikukasta voi hyödyntää kaiken - lehdet, kukkanuput, kukat ja juurakot!

Olisikohan ollut Samin taitavuutta motivoida retken naisjoukko (kyllä - kaikki osallistujat olivat naisia!) kun hän voikukkaan törmätessämme kertoi sen olevan mitä tehokkain "detoxaaja -kasvi".
Kuulema 7 päivän voikukkakuuri - metri voikukkaa per päivä ja elimistön puhdistus on taattu!

Villien voikukkien lehdet tulisi poimia mahdollisimman nuorina, jotta maku on miellyttävä, mutta kyllä detox -kuuri saakin vähän "kitkerälle" maistua....kesäkuun lopun voikukat saavat nyt kelvata. Siis metri voikukkaa per päivä.....seitsemän päivän ajan....siitä vain kokonaisena...kohti ääntä...

Aloitan vasta maanantaina.