tiistai 4. marraskuuta 2014

Suutarin lapsen kengät ja kauppiaan rouvan lounasruoat....

Tähän ikään mennessä olen nähnyt useammankin ruokaympyrän ja opiskellut ulkoa jos toisenkin ruokasuosituksen. Ja oppinut sen,  että hyvä on syödä aamulla, lounaalla ja illalla. Ja väliin hyvät välipalat. Niin yksinkertaista se on. Tai luulisi olevan.

Aamut sujuvat hyvin. Arkisin olen oppinut tekemään aamupalaksi ravitsevan smoothien, viikonloppuisin herkuttelen hyvällä leivällä ja juustoilla. Myös illat sujuvat hyvin. Arki-iltaisin syömme "sitä samaa kuin eilen ja toissapäivänäkin" tai sitten innostuksen puuskassa väsäilen jotain uutta herkkua. Välipalana menee banaani (TAI SNICKERS -SUKLAAPATUKKA) tai pähkinöitä.

Lounas on se ongelma. Se paha rasti, jolla suutarin lapsi ei löytänyt kenkäänsä eikä ruokakauppias ruokaansa. Nälkä on, mutta mitään ruokaa ei. Siis työskentelen K-citymarketissa ja voisi olettaa että sen kokoluokan ruokakaupassa on valinnanvaraa. Nimittäin ruoassa. Tosi on kuitenkin se, että saatan kulkea kolme kertaa kaupan ympäri, ohi valmisruokaa tarjoavan palvelutiskin, herkkuja notkuvan salaattibaarin, terveyttä huutavan hedelmä/vihannesosaston, uutuuksia notkuvat rahka/jogurttihyllyt,  mutta edelleenkään en löydä mitään syötävää. Siis mitään sopivaa syötävää.

Olen kokeillut myös sitä naistenlehdistä tuttua "kuuntele mikä ruoka sinua kutsuu", mutta turhaan olen seisonut porkkanoiden ja omenoiden, raejuuston tai salaattitiskin edessä. Kukaan ei kutsu. Paitsi kalatiskin kuhafilee, jota voisi viikonloppuna kokeilla taas piparjuuren kanssa tai lihatiskin ankanrinta jonka kimppuun viimeinkin voisi uskaltautua,  pähkinät jotka on upotettu joko jogurttiin tai suklaaseen tai Burger King jota ei löydy edustamastamme kauppakeskuksesta. Siinäpä ne sitten kutsuhuudot olivatkin. Jotain on tehtävä.

Nimittäin omat eväät. Tänään ryhdistäydyin ja valmistin huomiseksi lounaaksi linssikeiton punaisista linsseistä. Aamulla smoothien jälkeen pakkaan lounaskeiton termospulloon.
Katsotaan miten suutarin lapsen käy.

LINSSI-KOOKOSKEITTO (resepti muovautunut vuosien varrella)
En tiedä monelleko - varmaan monelle koska tästä meillä syödään muutamankin kerran.

1 sipuli (tähän voi laittaa koska vedän sauvasekoittimella sileäksi, eikä mies huomaa)
muutama valkosipulinkynsi
korianteria
chiliä (tuoretta tai chili-paste-tahnaa)
currya
purkki tomaattimurskaa ja saman verran vettä
2 dl punaisia linssejä
purkki kookosmaitoa
suolaa ja mustapippuria

Kuulota öljytilkassa pilkotut sipulit, valkosipulit ja mausteet.  Lisää tomaattimurska, vesi ja linssit.
Keitä n. 20 minuuttia. Lisää kookosmaito, suola ja pippuri. Kiehauta. Ja sitten sauvasekoittimella sileäksi ja maun tarkistus. Päälle tuoretta korianteria. Paljon.


Pitää muistaa pakata mukaan myös tuoretta korianteria.

Täytyy myöntää että ensimmäistä kertaa en ole eväiden kanssa töihin lähdössä. Muutaman kerran ovat jääneet sinne käsilaukun pohjalle ja sitten on otettava lusikka kauniiseen käteen; meillä on kaupan alalla ehkä laajin ja monipuolisin  työpaikkaruokala. Joskus sitä vain ei näe metsää puilta.



2 kommenttia:

  1. Maria, tekstiäsi on hauska lukea. Tulee hyvälle tuulelle! Riitta

    VastaaPoista