perjantai 26. syyskuuta 2014

Miks ei aina voi olla perjantai, perjantai....




Vihdoinkin perjantai.






                 


Onkohan se niin että ihmisellä, riippumatta siitä minkälaista työtä tekee, millaisia työaikoja tai työpäiviä tekee, on erityinen lataus perjantaihin. Perjantaissa kai yksinkertaisesti on jotain sellaista mitä muissa päivissä ei ole. Se on vapauden päivä, irtipäästämisen päivä, huojentumisen päivä.
Ja sellaisina päivinä pitää olla jotain erityisen helppoa ja erityisen hyvää syötävää. Ja mielellään myös hyvää juotavaa. Mieluummin jotain epäterveellisen hyvää jolle perjantaina voi antautua.


Meillä se on usein pizzaa. Tai oikeammin  JOSKUS, mutta minusta on ainakin mukava ajatella että "Meidän perheessä vietetään AINA Pizza-Perjantaita". "Se tarkoittaa sitä että koko perhe kokoontuu yhdessä valmistamaan ja nauttimaan pizzaa, jonka täytteet olemme yhdessä, yksimielisenä valinneet." (Bull).



Totuus on se että useimmiten meillä perjantaisin nuoriso kaivelee jääkaapista viikon jäänteitä, tai käyttää vähäiset (kuulema) kuukausirahansa SubWay´ssa ennenkuin säntäävät illan rientoihin ja me aikuiset roikimme jotain kaupalla...."ettei sitten vaan tarvitse kotona enää viikon päätteeksi tehdä mitään...Tämä on totuus. Valitettavasti.



Tänään meillä kuitenkin (varmaankin blogista intoutuneena) innostuttiin  valmistamaan pizzaa.        Tai kaksi pizzaa koska Italiassa vaihtarina ollut Iiris vaati että toisen pitää olla "aitoitalialaista" ja siihen tulee kuulema  ainostaan mozzarellaa. Mikä pizza on pizza jossa on ainoastaan mozzarellaa???????????????



Meikäläisen pizzaan tulee pohjaan tomaattipyrettä ja mustapippuria, täytteeksi salamia (paljon), ananasta, sinihomejuustoa (todella paljon), yrttejä, pippuria, juustoa, juustoa ja mainitsinko jo että juustoa. Eikö se ollut niin että perjantaina jotain epäterveellisen ihanaa jolle antautua.....



Pohjasta en muuten osaa antaa mitään vinkkiä tai ohjetta. Katson sen joka kerran jauhopussin (durum -jauhoja!!!) kyljestä, en vaivaudu painamaan mieleen.


Ei muuten mennyt montaakaan minuutia kun pellillinen oli melkein syöty....myös tätä "aitoitalialaista" johon olin saanut sentään heittää mutaman oliivin.




                                   Ps. Kuka sanoo että teineille ei maistu kurpitsakeitto? 
                                   Meillä ainakin vierailee niin valistuneita kavereita (Olivia!!!!) 
                                   jotka ainakin väittävät että "HHHYYYVÄÄ OLI".





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti